Kirjallisuusblogi
Elokuva, kuten taide yleensä, pakottaa myöntämään oman moraalin rajat. Niitä ei tarvitse huomioida kuvitellun logiikan nimissä – sillä se on tie, jota on mahdotonta seurata muuttumatta totalitaristiksi – vaan siksi, että se auttaa katsojaa näkemään itsensä toisin.
Astuin rajalle, kun …
Koska emme voi elämämme aikana koskaan oppia kuin muutaman kaupungin hengityksen läpikotaisin (ja muuttaessamme kaupungista toiseen lopulta menetämme myös muistoissamme aiempien kotiemme luonnollisen rytmin), etsimme fiktiosta merkkejä paikkojen yhteneväisyyksistä, niin kuin ajattelemme tarinoiden olevan yhteisiä voidaksemme ymmärtää toisiamme. Kaikki nämä …
Ylen radiopuolella on tarjolla jos jonkinlaista Gösta Sundqvist -aiheista ohjelmaa, ei vähäisimpänä Leevi and the Leavings -yhtyeen jokaisen kappaleen läpikäyvä ohjelmasarja.
Sitä kuunnellessa aloin pohtia, mitä Leavingsin kappaleita pidän suurimmassa arvossa. Ohessa sitä varten kikkailemani alle 90 minuutin eli …
Kaikki alkuaineet virroissa, hiesuiset rakeet hymisevät hajoavat, saven hengitys.
Kaikki hieno tieto meren edessä, maan taipuisuus, kaikkien kymmenentuhannen olennon…
Mitä ajattelisin niistä? Olenhan jo maksanut lippuni, juonut konjakkini, istun paikallani.
Meri vapauttaa jo kosketuksesta, hengitys, mätäneminen, hukkuvien äänet kiertävät,
1 …
Witold Gombrowicz (1904–1969) pohtii päiväkirjoissaan, kuinka uskomatonta on, ettei kaikkia ihmisiä voi koskaan tuntea. Eräänä päivänä hän odottaa matkalle lähtöä ja miettii elämänsä siteiden pienuutta, jonka ehkä vain kirjoittaminen voi teeskennellä ylittävänsä, keinotekoisesti mutta kuitenkin, absurdin yrittämisen välttämättömyydellä.
Samaa ajattelin …