Kirjallisuusblogi
Burroughs: The Movie (Ohj. Howard Brooker; Yhdysvallat: 1983)
Jokaiselle pelkkien tekstien ja Wikipedia-artikkeleiden perusteella kirjailijoita ihannoiville tekisi hyvää katsoa armottomia dokumentteja ja nähdä kuinka suuri osa tekstiniekoista on itseään täynnä olevia dorkia. Kirjailija William S. Burroughs esiintyy tässä dokumentissa nilkkinä, …
80-luvulla kirjallisuuskritiikeissä elänyt “pahan koulukunta” oli hatusta vedetty termi, jolla ajan taideprosaisteja, joilla oli etäisesti samanlaiset kiinnostuksen kohteet, saatiin sidottua siistiin kimppuun.
Väitän silti, että koulukunnittaminen palvelee enemmän kuin vahingoittaa kirjallisuutta.
Kirjallisuusharrastajalle niputus antaa oivallisen väylän tutustua teoksiin, jotka muuten …
Kun ajattelen lapsuuttani hahmottomana, vailla tiukkoja rajoja olleena aikana ja tilana elämässäni, en siis tiettyjä ihmisiä tai tapahtumia siinä, mieleni valikoi aloituskohdakseen aina erään kevään ja kesän väliin kiilatun päivän.
Olin ala-asteella, kävelin koulusta kotiin, nostin katseeni kohti koivujen ja …
Suuriin tuoteperheisiin kuuluvien teosten hyvyydellä ei ole väliä, jos ne aiheuttavat tarpeeksi tuttuuden tunteita. Tästä kirjoitti hiljattain Sofia Thurén Ylen Kulttuuricocktailiin:
…Universumien aikakaudella on tyypillistä, että yksittäisen elokuvan sijaan fanitetaan hahmoja. Supersankarielokuvissa ei ole väliä, vaikka näyttelijä vaihtuisi: jokainen
Lapsena saattoi aivan ohikiitävän sekunnin ajan nähdä koulutovereiden kasvoilla viivähtävän heidän vanhempiensa ilmeiden koko skaalan. Rypyt ilmestyivät silmäkulmiin, leukoihin ylimääräisiä kerroksia, hiukset harottivat kuin olisivat harventuneet hetkessä. Häivähti, miltä nämä lapset näyttäisivät keski-ikäisinä, väsyneinä ja huolia täynnä. Vaikka oli itse …