Lapsena saattoi aivan ohikiitävän sekunnin ajan nähdä koulutovereiden kasvoilla viivähtävän heidän vanhempiensa ilmeiden koko skaalan. Rypyt ilmestyivät silmäkulmiin, leukoihin ylimääräisiä kerroksia, hiukset harottivat kuin olisivat harventuneet hetkessä. Häivähti, miltä nämä lapset näyttäisivät keski-ikäisinä, väsyneinä ja huolia täynnä. Vaikka oli itse niin nuori, ettei ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa tai osannut lukea havaitsemaansa, tuntui äkkiä siltä kuin kaikki aika olisi levinnyt lattialle tiimalasin hajottua.
Category: Proosaa