Kirjallisuusblogi
Ovatko ihmiset onnellisia saadessaan valita eli ollessaan ainakin näennäisesti tasa-arvoisimmillaan, siis vapaita yksilöitä?
Luin ruotsalaisen Lena Anderssonin kolumnien suomennoskokoelmaa Enpä usko (2016). Naapurimaassa kiitellyn ja kiistellyn Anderssonin aatemaailmassa on paljon vaikutteita yhdysvaltalaisesta yhteiskunnallisesta ajattelusta. Valtio on epäilyttävä, holhousyhteiskunta ei eroa …
Ei ole vapautta, ihmiset ovat vapaita.
*
Ei ole rakkautta, on rakastamista.
*
Ei ole yksilöä, on oltava yksilöllinen.
*
Suoraselkäinen ei anna lupauksia, joita ei voi kuvitella pettävänsä.
*
A: “Kuoleman rinnalla kaikki on koomista.”
B: “Mitä nihilismiä!”
A: …
Kitsi ei tarkoita ikävää taidetta, vaikka se on sarjatuotettua ja mielikuvituksetonta. Päinvastoin, kitsin ehdottomiin ominaisuuksiin kuuluu miellyttävyys. Jos ihmisten suosikkitaide määriteltäisiin sen perusteella, mikä aiheuttaa eniten hyvää mieltä, puutarhatonttu sijoittuisi yllättävän korkealle.
Siitä huolimatta ihmiset valitsevat rakkaimmiksi teoksikseen kysyttäessä jotain …
Palaan vielä lyhyesti aiempaan aiheeseen.
Ylen Kulttuuricocktailin artikkelissa toimittaja pohti onko naurettavaa tuntea ahdistusta itselleen tuntemattomien ihmisten edesottamuksista, erityisesti sellaisten, joita fanittaa. Hänelle vastattiin, että faniuteen kuuluvat tunneailahtelut ovat täysin luonnollisia.
Mutta miksi luonnollisuus poistaisi naurettavuuden? Kikattaahan moni pieruillekin.…
Filosofian arvostus perustuu sen epäonnistumiseen; yhä uudelleen se yrittää lopettaa keskustelun mutta päätyy vain synnyttämään sitä lisää.
*
Aatteiden tehtävä on vakuuttaa nautintojen epämiellyttävyydestä.
*
Poliitikon ja taiteilijan satirisoimisen ero on, että ensimmäinen jättää lyönnin huomiotta ja toinen kiittää siitä.…