Kirjallisuusblogi
80-luvulla kirjallisuuskritiikeissä elänyt “pahan koulukunta” oli hatusta vedetty termi, jolla ajan taideprosaisteja, joilla oli etäisesti samanlaiset kiinnostuksen kohteet, saatiin sidottua siistiin kimppuun.
Väitän silti, että koulukunnittaminen palvelee enemmän kuin vahingoittaa kirjallisuutta.
Kirjallisuusharrastajalle niputus antaa oivallisen väylän tutustua teoksiin, jotka muuten …
Pop-esseistin perustemppu on käydä vastaan sitä, joka on “hyvän kulttuurimaun mukaista” ja kertoa mielihaluistaan, jotka kirjoittajan mielestä yhdistetään johonkin halveksittuun.
Kirjoituksissa mielihalu älyllistetään. Esseistä kasvaa pitkiä kertomuksia henkilön matkasta mielihalunsa ytimeen: kuinka uteliaisuudesta tuli addiktio. Itseä katsotaan ulkoa, terävästi ja …
Kun ajattelen lapsuuttani hahmottomana, vailla tiukkoja rajoja olleena aikana ja tilana elämässäni, en siis tiettyjä ihmisiä tai tapahtumia siinä, mieleni valikoi aloituskohdakseen aina erään kevään ja kesän väliin kiilatun päivän.
Olin ala-asteella, kävelin koulusta kotiin, nostin katseeni kohti koivujen ja …
Suuriin tuoteperheisiin kuuluvien teosten hyvyydellä ei ole väliä, jos ne aiheuttavat tarpeeksi tuttuuden tunteita. Tästä kirjoitti hiljattain Sofia Thurén Ylen Kulttuuricocktailiin:
…Universumien aikakaudella on tyypillistä, että yksittäisen elokuvan sijaan fanitetaan hahmoja. Supersankarielokuvissa ei ole väliä, vaikka näyttelijä vaihtuisi: jokainen
Alle kaksikymppisenä ostin pinoittain yleissivistykseksi käsittämääni kirjallisuutta, jotta minulla olisi opiskelupaikkakunnallani sievä kirjahyllyllinen lukemista.
Kävi niin, etten jaksanut opiskeluaikanani lukea juuri mitään.
Haalimieni kirjojen joukkoon kuului hyllyrivillinen Fjodor Dostojevskin teoksia. Olin lukenut Muistelmia kuolleesta talosta. Muistaakseni pidin siitä silloin, mutta …