Valoa ja mustetta

Kirjallisuusblogi

Menu
  • Blogi
  • Mediaalinen maailma
  • Jatkosota-extra-extra
  • Kuukauden soittolista
  • Tietoja
Menu

Kritiikin kieltämisestä

Posted on 02.07.201723.09.2024 by kangasvalo

Kieltäessään kritiikin moni tulee vahingossa kieltäneeksi myös taiteen.

Kritiikin vastustajalle taideteos on koskematon, mielipiteiden ulkopuolella. Tämä pätee erityisesti, jos teos on laajalti yleisön rakastama. Tarkoittaen “tekee paljon rahaa”.

Mutta teoksesta keskustelun ja kritiikin arvon mitätöidessään kriitikoiden kriitikko  olettaa, että taide ei voi aiheuttaa vastaanottajassaan poikkeavia värinöitä, jos mitään.

Kritiikin kieltäjät kuuluvat ehkä tahtomattaan samaan leiriin kuin itsepintaisesti sisällöttömintä fiktiota puolustavat Internet-sankarit. Siis he, joita kiusaavat videopeleistä vedetyt poliittiset implikaatiot, metatulkinnat ja popcornin kritisoiminen.

Heidän näkemyksensä mukaan kriitikko ottaa tosissaan jotain, jota ei ole olemassa. Taide on aikuisten tapa leikkiä lasten mielikuvitusleikkejä. Suhtautumisessa oletetaan fiktion olevan tarueläin.

Tämä kertoo usein – vaikka ei aina – myös kaksinaismoralistisesta suhtautumisesta. Fiktion pohtiminen vakavasti kiusaa tätä ryhmää siksi, että se implikoi asioita, joista he eivät pidä – tarkemmin katsoen usein on kyse siitä, että tulkinta ei ole mieluinen; ei siitä, että se on tehty.

Mikä on itsessään todiste siitä, että myös he ottavat fiktion jollain tasolla tosissaan.

Edellä esitellyssä kuviossa avautuu samalla fiktion suhde todellisuuteen. Usko siirtää vuoria, ja taide on uskonnon luonnospaperi: se vaatii luottoa itseensä ja naurettavuuksiin, jotta sen kokija voi saavuttaa jotain, joka on materialismin ulottumattomissa.

Ihminen joka nauttii taiteesta mutta inhoaa sen analyysia pelkää pyhän sanan murtuvan, paljastuvan keinotekoiseksi kyseenalaistavien mielipiteiden takia.

Hänelle Jumala on kokemus ja kritiikki vastine yliopistolliselle teologialle – askel kauemmas puhtaasta uskosta ja siksi pelkoa herättävä, ateismin kanssa flirttaileva.

Tai sitten he ovat vapaa-ajattelijoiden kaltaisia ateisteja, jotka yrittävät todistaa tyhjäksi sen, jossa ennen nähtiin olevan Jumala. He haluavat vaihtaa merkityksellisyyden stimulaatioon, Raamatun pornolehteen.

Ei tarvitse esimerkiksi analysoida millaisen naiskuvan Bayonetta-videopelien päähenkilö antaa, koska pitää tyytyä siihen tasoon, jonka näkee. Bayonetta ei ole oikea nainen, joten mitään sanottavaa suuntaan tai toiseen ei ole. Ikään kuin hahmo olisi suunniteltu tietynlaiseksi täysin vahingossa.

Olisi kiinnostavaa kuulla, miten Bayonettaa katsoessaan erektion saava tulkinnankieltäjä selittää reaktionsa, jos hahmosta ei voida vetää todellisia johtopäätöksiä.

*

Kärjistän paikoin mutta en liiaksi. Tätä Internet-kulttuuriin liittyvä esseismi on; voi kirjoittaa yleistyksiä, jotka olisi muussa yhteydessä hylännyt. Kivien alta ryömineet mielipidesankarit näppäimistöineen ovat tehneet edellä kirjoittamastani esiin pulppuavaa todellisuutta.

Bayonetta-esimerkkiini olen törmännyt niin monta kertaa, että se käy mallikuvaksi kesken jäävästä ajattelusta.

Silti: Kriitikoiden joukossa on kriitikoiden kriitikoiden kaltaisia. Jälkimmäisessä ryhmässä alajoukko, jolla on vain tarve tasapainottaa vaakakuppia. Vielä enemmän on ihmisiä, joilla on vain pakottava tarve avata suunsa, on siitä mitään iloa tai ei.

Vaikka olen vaihteeksi tässä luonnostelmassani kriitikon karikatyyrin puolella, en tarkoita, että fiktio on yksi yhteen kuvaamansa todellisuuden kanssa. Se on vain tiiviissä yhteydessä.

Fiktio on verkko, jossa fakta roikkuu hämähäkkinä ja puree sitä, joka jää kiinni.

Category: Filosofia, psykologia, sosiologia, Taiteesta yleisesti, kuvataide, arkkitehtuuri, muu

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sitaatti

“You were sick, but now you’re well again, and there’s work to do.”

”Kaikkein eniten häntä ilahduttivat suuret keltaiset voikukat, aukinaiset, kaikki kukintonsa auringolle levittäneet. Ne olivat hänen kasvonsa – tuollaiselta hänestäkin tuntui, ja tunteensa osoittaakseen hän piirtäisi voikukan. Piirtämisen tarve, piirroksellisen kunnianosoituksen tarve, oli välitön ja voimakas: hän polvistui, laski piirustusalustansa maahan ja piirsi voikukan pidellen sitä toisessa kädessään.”

”Myös yksityisesti ja maaseutukaupungeissa kaikki kansalaiset ovat rukoilleet terveyteni puolesta yksimielisesti ja jatkuvasti kaikilla uhriaterioilla.”

“God appears, and God is Light
To those poor souls who dwell in night,
But does a human form display
To those who dwell in realms of day.”

“Violence without violation is only a noise heard by no one, the most horrendous sound in the universe.”

“It can’t be gone; I was just there two arns ago. I got shot. I drank piss.”

Instagram

Hae

Kategoriat

Kirjoitettua

Kadotkaa eetteriin

Art and Popular Culture, Aurinkoon tuijottelua, Deepfocuslens, Georg Rockall-Schmidt, Little White Lies, Mediaalinen maailma, Nietzschen aivastus, Nyx Fears, Opus vei, Senses of Cinema, Taikalyhty

Luetuimmat nyt

  • Tauko on ohitse
  • Runeberg-ehdokkaat 2025
  • Ei kannata varastaa hyviltä
© 2025 Valoa ja mustetta | Powered by Minimalist Blog WordPress Theme