Valoa ja mustetta

Kirjallisuusblogi

Menu
  • Blogi
  • Mediaalinen maailma
  • Jatkosota-extra-extra
  • Kuukauden soittolista
  • Tietoja
Menu
Posted on 26.09.201823.09.2024 by kangasvalo

Väläysproosa saa katsomaan ympärille tuotettua tekstiä eri tavalla. En mene väittämään, että kirjalliset standardit täyttävää proosaa on kaikkialla. Suurin osa julkaistusta tekstistä olisi tullut jättää julkaisematta. Kiinnostavaan tekstiin on kuitenkin edelleen mahdollista törmätä yllättävissä yhteyksissä.

On lahjakkaita kirjoittajia, jotka eivät tajua olevansa hyviä, kunhan kirjoittavat vain. Heitä on huomattavasti harvinaislukuisempina kuin huonoja kirjoittajia, jotka kirjoittavat silti. Siksi löydetystä väläysproosasta suurin osa on huonojen kirjoittajien onnellisia vahinkoja.

Yksi suosikkini löytöproosasta on kommentti YouTubessa Death in Junen kappaleeseen The Accidental Protégé, jonka on kirjoittanut nimimerkki alleygh0st. Lainaan sen tähän kokonaisuudessaan:

On the last Christmas my parents spent together I put this album. It was like a perfect moment, if strangely ominous, but one of the last I remember. I even had a girlfriend in those days. All in all, it was worth it. We were so close to happiness.

Kertomuksessa on isoja yksityiskohtia. On perheyhteys, joka ei ole enää entisensä, maininta tyttöystävästä, jota ei ole, ilmaan jääviä yksityiskohtia, jotka saavat lukijan rakentamaan kokonaisuuden itse.

Kaksi loppulausetta jättävät lukijan arpomaan onnen ja katkeruuden väliltä, pohtimaan omia tunteitaan menetetyn ja saadun välillä. Kumpi painaa vaakakupissa enemmän?

Jos virkkeitä muokattaisiin hieman oikeakielisemmiksi, tarina sopisi sellaisenaan väläysproosaksi. Se on jo nyt parempi kuin moni kansien väliin painettu novelli.

Category: Kirjallisuus

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sitaatti

“You were sick, but now you’re well again, and there’s work to do.”

”Kaikkein eniten häntä ilahduttivat suuret keltaiset voikukat, aukinaiset, kaikki kukintonsa auringolle levittäneet. Ne olivat hänen kasvonsa – tuollaiselta hänestäkin tuntui, ja tunteensa osoittaakseen hän piirtäisi voikukan. Piirtämisen tarve, piirroksellisen kunnianosoituksen tarve, oli välitön ja voimakas: hän polvistui, laski piirustusalustansa maahan ja piirsi voikukan pidellen sitä toisessa kädessään.”

”Myös yksityisesti ja maaseutukaupungeissa kaikki kansalaiset ovat rukoilleet terveyteni puolesta yksimielisesti ja jatkuvasti kaikilla uhriaterioilla.”

“God appears, and God is Light
To those poor souls who dwell in night,
But does a human form display
To those who dwell in realms of day.”

“Violence without violation is only a noise heard by no one, the most horrendous sound in the universe.”

Instagram

Hae

Kategoriat

Kirjoitettua

Kadotkaa eetteriin

Art and Popular Culture, Aurinkoon tuijottelua, Deepfocuslens, Georg Rockall-Schmidt, Little White Lies, Mediaalinen maailma, Nietzschen aivastus, Nyx Fears, Opus vei, Senses of Cinema, Taikalyhty

Luetuimmat nyt

  • Tauko on ohitse
  • Runeberg-ehdokkaat 2025
  • Ei kannata varastaa hyviltä
© 2025 Valoa ja mustetta | Powered by Minimalist Blog WordPress Theme