Lähtiessä kotiin rajallisuus näkyy äkkiä kirkkaana, puristaa kehoa joka puolelta kuin rautaneito. Ajatus on hidas, ryyppyiltaa seuraava aamu, kun serotoniini on kadonnut lakanoiden väliin. Kauneutesi tuntuu rangaistukselta. Tiet auraamattomia mahdollisuuksia. Luinen sormi koputtaa ikkunaa, oksa, herättää matkaan.