Kirjallisuusblogi
Olen kuunnellut viime aikoina paljon erilaista 80-lukua pastissoivaa syntikkapoppia. Osaa näistä yhtyeistä kutsutaan nimityksellä hypnagoginen pop, jota en tässä nyt käytä, koska termi on mielestäni typerä.
Yhteistä bändeille on, että ne ovat liioittelevan hyperrealistinen näkemys kasarin musiikkiestetiikasta, esittäen ideoita joita …
Keskustelemme erään kaverin kanssa usein, mikä on paras shoegaze-levy. Siitä olemme yhtä mieltä, että shoegaze on usein pettymyksiä tuottava genre, mutta säännön vahvistava poikkeusyhtye on kummallakin eri.
Ystäväni rakastaa My Bloody Valentinea ja pitää Lovelessia (1991) maailman parhaimpiin kuuluvana albumina.…
Jukka Lindforsin toimittama Pakko vatkaa (2006) tuli vastaan muutama viikko sitten paikalliskirjastoni musiikkikirjahyllyllä. Selasin sitä hajamielisesti pari kertaa, mutta jätin sen nojailemaan muihin niteisiin. Noin viikko tai puolitoista sitten rohkaistuin lopulta poimimaan sen matkaan.
Aavistelin lukevani pääasiassa innotonta ja ylisanoihin …
Pidän todella paljon Litku Klemetin musiikista. En ole ainoa. Kävin taannoin katsomassa hänen ja Tuntematon Numero -bändin keikkaa, lämmittelijänä mitäänsanomaton Lokit. Tupa oli täynnä. Ahtaudesta huolimatta nautin olostani, pääesiintyjä oli juuri niin antaumuksella mukana kuin olin toivonut.
Sanna Klemetti on …